Näin luet sähkön hintatietoja
Sähkön hintatietoja esitetään kahdessa eri yksikössä, verollisina ja verottomina, ja värikoodeilla jotka ovat suhteellisia. Tämä opas kertoo, mitä kukin luku tarkoittaa.
Yksiköt: €/MWh ja snt/kWh
Sähköpörssi noteeraa hinnat euroina megawattitunnilta (€/MWh), koska tukkumarkkinalla kaupataan suuria eriä. Kuluttajan sähkölaskulla taas käytetään senttejä kilowattitunnilta (snt/kWh). Sama asia, eri mittakaava.
Muunnos on yksinkertainen:
- 100 €/MWh = 10 snt/kWh
- 50 €/MWh = 5 snt/kWh
- 10 €/MWh = 1 snt/kWh
Eli: jaa €/MWh-hinta kymmenellä, niin saat snt/kWh. Tällä sivustolla näytetään ensisijaisesti snt/kWh, koska se on se luku, jonka näet omalla laskullasi. €/MWh-hinta löytyy taulukoista rinnalta.
Verollinen vai veroton?
Pörssin noteeraama hinta on veroton. Kuluttaja maksaa sähköstä arvonlisäveron, joka on Suomessa 25,5 prosenttia syyskuusta 2024 alkaen.
Tämä aiheuttaa jatkuvaa sekaannusta, koska eri palvelut näyttävät eri lukua. Uutisissa siteerattu "pörssisähkön hinta" on yleensä veroton, kun taas sähkölaskulla näkyvä luku on verollinen. Ero on merkittävä: 5 snt/kWh veroton hinta on 6,3 snt/kWh verollisena.
Tällä sivustolla oletuksena on verollinen hinta, koska se vastaa kuluttajan todellista kustannusta. Veroton hinta näytetään taulukoissa rinnalla, jotta lukujen vertaaminen muihin lähteisiin onnistuu.
Mitä värit tarkoittavat?
Etusivun hintaruudukossa jokainen tunti on väritetty vihreäksi, keltaiseksi tai punaiseksi. Luokittelu perustuu kyseisen vuorokauden hintajakaumaan:
- Vihreä (edullinen) — tunti kuuluu vuorokauden halvimpaan kolmannekseen. Tänään tämä tarkoittaa alle 0,36 snt/kWh.
- Keltainen (keskitaso) — tunti on keskimmäisessä kolmanneksessa.
- Punainen (kallis) — tunti kuuluu kalleimpaan kolmannekseen. Tänään yli 2,09 snt/kWh.
Olennaista on, että luokittelu on suhteellinen. Se vastaa kysymykseen "milloin tänään kannattaa kuluttaa", ei kysymykseen "onko sähkö nyt kallista". Poikkeuksellisen halpana päivänä myös punaiset tunnit voivat olla absoluuttisesti erittäin edullisia, ja päinvastoin.
Hintakäyrän lukeminen
Hintakäyrä esittää saman datan jatkuvana viivana. Pystyakseli on hinta snt/kWh, vaaka-akseli vuorokauden tunnit. Katkoviiva merkitsee kuluvaa tuntia.
Käyrän muoto on kiinnostavampi kuin sen taso. Jyrkkä kaksihuippuinen käyrä — piikki aamulla ja toinen alkuillasta — kertoo kulutushuippujen ohjaavan hintaa. Tasainen käyrä taas kertoo, että tuotantoa on runsaasti eikä ajoituksella ole väliä.
Käyrän kohdalla hiiren pitäminen näyttää tarkan tuntihinnan. Kosketusnäytöllä sama onnistuu koskettamalla.
Vuorokausirytmi
Tyypillinen arkivuorokausi noudattaa toistuvaa kaavaa, jonka tunteminen auttaa ennakoimaan ilman että hintoja tarvitsee katsoa:
- Klo 00–06 — vuorokauden halvinta aikaa. Kulutus on pohjalukemissa, mutta perusvoima käy silti.
- Klo 07–09 — aamuhuippu. Teollisuus käynnistyy, kotitaloudet heräävät.
- Klo 10–15 — päivätaso. Aurinkoisina jaksoina aurinkovoima painaa hintaa keskipäivällä.
- Klo 16–20 — iltahuippu, usein vuorokauden kallein jakso. Ihmiset palaavat kotiin, ruoanlaitto ja saunat käynnistyvät.
- Klo 21–24 — hinta laskee kohti yötasoa.
Viikonloppuisin huiput ovat selvästi loivempia, koska teollisuuden kulutus on pienempää.
Kausivaihtelu
Vuodenaika vaikuttaa hintatasoon enemmän kuin mikään muu yksittäinen tekijä. Talvella lämmitystarve nostaa kulutusta samaan aikaan kun aurinkovoimaa ei ole käytettävissä. Kesällä kulutus on matalaa ja vesivoimaa on runsaasti, jolloin hinnat painuvat toisinaan lähelle nollaa pitkiksi jaksoiksi.
Tämän vuoksi yksittäisen päivän hinnasta ei kannata tehdä johtopäätöksiä koko vuoden kustannuksista. Viikkosivulla näet pidemmän kehityksen.
Negatiiviset hinnat ja piikit
Kaksi poikkeustilannetta hämmentää säännöllisesti.
Negatiivinen hinta tarkoittaa, että sähköstä maksetaan korvausta sen kuluttamisesta. Tilanne syntyy kun tuulivoimaa on runsaasti eikä säädettävää tuotantoa kannata ajaa alas. Pörssisähköasiakkaalle tämä tarkoittaa negatiivista energiakulua, mutta siirtomaksu ja verot juoksevat normaalisti — kokonaislasku ei siis mene miinukselle.
Hintapiikki taas syntyy tyypillisesti tyynenä pakkaspäivänä, kun tuulivoimaa ei ole ja tuontikapasiteetti on täynnä. Piikit ovat lyhyitä, usein vain muutaman tunnin mittaisia. Niiden merkitys kuukausilaskulle on pienempi kuin uutisotsikot antavat ymmärtää — ratkaisevaa on koko kauden painotettu keskihinta.
Molemmat ilmiöt ovat aitoja markkinatuloksia, ja ne näkyvät tällä sivustolla sellaisina kuin ovat. Emme tasoita tai suodata poikkeuksellisia lukemia.