Kannattaako pörssisähkö?

Pörssisähkö kannattaa taloudelle, joka pystyy siirtämään osan kulutuksestaan halvoille tunneille ja kestää hintavaihtelun. Tämä opas käy läpi, milloin ehto täyttyy ja milloin ei.

Päivitetty · 7 min lukuaika

Mikä pörssisähkö on?

Pörssisähkösopimuksessa maksat sähköenergiasta sen hinnan, joka määräytyy Nord Pool -sähköpörssin day-ahead-huutokaupassa jokaiselle tunnille erikseen. Sopimus ei siis lukitse hintaa, vaan siirtää markkinahinnan suoraan laskullesi. Myyjä lisää päälle pienen marginaalin, tyypillisesti 0,2–0,8 snt/kWh, sekä kuukausittaisen perusmaksun.

Vaihtoehto on kiinteä eli määräaikainen sopimus, jossa energian hinta on sama koko sopimuskauden. Kiinteä hinta on eräänlainen vakuutus: maksat myyjälle siitä, että hän kantaa hintariskin puolestasi. Kuten vakuutuksissa yleensä, pitkällä aikavälillä vakuutuksen ostaja maksaa keskimäärin hieman enemmän kuin riskin itse kantava.

Kolmas vaihtoehto on yleissähkö tai kausisähkö, jossa hinta on kiinteä mutta eri vuorokaudenaikoina eri suuruinen. Se on käytännössä karkeampi versio pörssisähköstä.

Kenelle pörssisähkö sopii?

Pörssisähkön hyöty syntyy kahdesta erillisestä asiasta, jotka on syytä pitää erillään.

Ensimmäinen on hintataso. Pitkällä aikavälillä pörssisähkö on ollut keskimäärin edullisempaa kuin kiinteä hinta, koska et maksa myyjälle riskilisää. Tämä hyöty tulee automaattisesti, ilman että teet mitään.

Toinen on ajoitus. Jos voit siirtää kulutusta halvoille tunneille, saat pörssisähköstä lisähyödyn, jota kiinteä sopimus ei voi tarjota. Tämä edellyttää, että sinulla on jotain siirrettävää.

Parhaita ehdokkaita ovat:

  • Sähköauto. Lataus on lähes täydellinen jousto: auto seisoo yön yli joka tapauksessa, ja lataus voidaan ajastaa halvimmille tunneille kokonaan.
  • Lämminvesivaraaja. Varaaja on lämpövarasto. Vesi voidaan lämmittää yöllä ja käyttää aamulla ilman että kukaan huomaa eroa.
  • Varaava sähkölämmitys. Varaavat takat ja lattialämmitys pystyvät siirtämään merkittävän osan lämmitystarpeesta halvoille tunneille.
  • Ilmalämpöpumppu. Sisälämpötilan nostaminen pari astetta halvoilla tunneilla ja laskeminen kalliilla toimii pienimuotoisena lämpövarastona.

Kenelle se ei sovi?

Pörssisähkö ei ole kaikille, eikä sitä kannata ottaa pelkän periaatteen vuoksi.

Jos asut suorasähkölämmitteisessä talossa ilman varaavaa massaa, kulutuksesi osuu väistämättä juuri niihin pakkastunteihin, jolloin hinta on korkeimmillaan. Tätä kutsutaan epäedulliseksi profiilikertoimeksi: maksat systemaattisesti keskihintaa enemmän. Tällöin kiinteä sopimus tai hintakatollinen pörssisopimus voi olla perustellumpi.

Toinen syy on psykologinen, eikä sitä pidä vähätellä. Jos hintapiikkien seuraaminen aiheuttaa jatkuvaa huolta tai saa välttelemään saunomista, kiinteän sopimuksen tuoma mielenrauha voi olla ylimääräisen euromäärän arvoinen.

Kolmanneksi: jos kuukausikulutuksesi on pieni, esimerkiksi kerrostalokaksio ilman sähkölämmitystä, koko keskustelu koskee muutaman euron eroa kuukaudessa. Silloin ratkaisee perusmaksu, ei energian hinnoittelutapa.

Kuinka suuri riski on?

Pörssisähkön riski on todellinen mutta usein väärin ymmärretty. Yksittäiset hintapiikit ovat näyttäviä mutta lyhyitä. Ratkaiseva luku on koko laskutuskauden painotettu keskihinta, ei yksittäisen tunnin ennätys.

Talvella 2022–2023 nähtiin poikkeuksellisia tuntihintoja, mutta myös silloin kuukausikeskiarvot jäivät selvästi alle otsikoiden huippulukemien. Sen jälkeen Olkiluoto 3:n käynnistyminen ja tuulivoimakapasiteetin nopea kasvu ovat muuttaneet Suomen hintarakennetta merkittävästi: negatiiviset ja lähellä nollaa olevat hinnat ovat yleistyneet tuulisina jaksoina.

Tänään sähkön keskihinta on 12,51 snt/kWh ja viime kahdeksan vuorokauden keskiarvo 4,93 snt/kWh, molemmat arvonlisäveroineen. Ajantasaisen tilanteen näet etusivulta ja pidemmän kehityksen viikkosivulta.

Näin hyödynnät halvat tunnit

Käytännön hyödyntäminen ei vaadi jatkuvaa hintojen tuijottamista. Riittää, että rakennat muutaman rutiinin.

  1. Katso huomisen hinnat kerran päivässä. Ne julkaistaan noin klo 14 ja löytyvät Huomenna-sivulta. Yksi silmäys riittää kertomaan, onko huominen halpa vai kallis päivä.
  2. Ajasta suuret kuormat. Sähköauton latausajastin, varaajan kellokytkin ja pesukoneiden viivästetty käynnistys hoitavat suurimman osan hyödystä automaattisesti.
  3. Siirrä joustavat askareet. Sauna, leivinuuni ja imurointi voi useimmiten tehdä tuntia myöhemmin ilman että se tuntuu uhraukselta.
  4. Älä optimoi pikkuasioita. Valojen sammuttelu tai laturin irrottaminen ei näy laskussa. Keskity siihen, mikä kuluttaa kilowattitunteja.

Mitä kannattaa ajastaa?

Alla tyypillisiä kulutuslukemia, joiden avulla voi arvioida ajastamisen hyödyn. Voit laskea oman tapauksesi laskurilla.

Kohde Kulutus Kannattaako ajastaa?
Sähköauton lataus 40–60 kWh Kyllä, selvästi tärkein yksittäinen kohde
Lämminvesivaraaja 8–15 kWh/vrk Kyllä, toistuu joka päivä
Sauna 8–12 kWh Kyllä, jos ajankohta joustaa
Pyykinpesu 0,5–1,5 kWh Marginaalisesti, mutta ajastin on ilmainen
Astianpesukone 1–1,5 kWh Marginaalisesti
Valaistus 0,1–0,3 kWh/vrk Ei, vaikutus on olematon

Sopimuksen valinta

Kun pörssisähkösopimuksia vertaillaan, energian hinta on kaikilla myyjillä sama — se tulee suoraan pörssistä. Eroa syntyy vain kahdesta asiasta:

  • Marginaali snt/kWh. Tyypillinen haarukka on 0,2–0,8 snt/kWh. 2 000 kWh vuosikulutuksella 0,4 snt/kWh ero tekee 8 euroa vuodessa.
  • Perusmaksu €/kk. Tyypillinen haarukka on 2–6 euroa. Ero on usein suurempi kuin marginaalin ero, etenkin pienellä kulutuksella.

Tarkista myös, laskuttaako myyjä tuntikohtaisen vai kuukauden keskihinnan mukaan. Aidossa pörssisopimuksessa laskutus on tuntikohtainen — muuten ajoittamisesta ei ole mitään hyötyä. Tämä on yllättävän yleinen sudenkuoppa.

Yhteenveto

Pörssisähkö kannattaa, jos sinulla on jotain siirrettävää ja kestät vaihtelun. Se ei kannata, jos kulutuksesi on jäykkää ja osuu pakkashuippuihin, tai jos hintaseuranta aiheuttaa jatkuvaa huolta. Suurin yksittäinen virhe on ottaa pörssisopimus mutta olla ajastamatta mitään: silloin saat riskin ilman sen vastapainoa.

Muista myös suhteuttaa: sähköenergia on tyypillisesti alle kolmannes kokonaislaskusta. Siirtomaksuun, veroihin ja perusmaksuihin sopimusvalinta ei vaikuta lainkaan. Näiden osuudet on eritelty sanastossa.