Sähkömarkkinoiden sanasto
Sähkölaskun ja pörssisähkön keskeiset käsitteet selitettynä suomeksi: mitä spot-hinta tarkoittaa, mistä siirtomaksu muodostuu ja miksi tarjousalueella on merkitystä.
Sähkömarkkinoiden sanasto on poikkeuksellisen sekavaa, koska sähkölaskulla sekoittuvat kolmen eri toimijan veloitukset: sähkönmyyjän, siirtoyhtiön ja valtion. Alla olevat 20 termiä kattavat kaiken, mitä pörssisähkösopimuksen ymmärtämiseen tarvitaan.
Jos etsit käytännön ohjeita hintojen hyödyntämiseen, lue opas kannattaako pörssisähkö. Jos taas haluat ymmärtää hintakäyriä ja värikoodeja, katso hintojen tulkinta.
- Spot-hinta pörssihinta
- Sähkön tuntikohtainen markkinahinta Nord Pool -sähköpörssin day-ahead-kaupassa. Hinta määräytyy huutokaupassa edellisenä päivänä ja on sama kaikille saman tarjousalueen toimijoille.
- Day-ahead-markkina vuorokausimarkkina
- Sähköpörssin päämarkkina, jossa seuraavan vuorokauden jokaiselle tunnille määräytyy hinta. Huutokauppa sulkeutuu klo 13 Suomen aikaa ja tulokset julkaistaan noin klo 14.
- Tarjousalue hinta-alue, FI
- Maantieteellinen alue, jolla sähköllä on yksi yhteinen hinta. Suomi on yksi tarjousalue (FI), Ruotsi on jaettu neljään ja Norja viiteen. Alueiden väliset hintaerot syntyvät siirtoyhteyksien rajallisesta kapasiteetista.
- Siirtomaksu verkkopalvelumaksu
- Paikalliselle sähköverkkoyhtiölle maksettava korvaus sähkön siirrosta. Tyypillisesti 3–6 snt/kWh sekä kuukausittainen perusmaksu. Siirtoyhtiötä ei voi kilpailuttaa, koska verkko on alueellinen monopoli.
- Sähkövero valmistevero
- Valtiolle maksettava vero, joka veloitetaan siirtolaskun yhteydessä. Kotitalouksien veroluokassa I vero on 2,79372 snt/kWh huoltovarmuusmaksu mukaan lukien.
- Arvonlisävero ALV, 25,5 %
- Sähköön sovelletaan yleistä 25,5 prosentin arvonlisäverokantaa syyskuusta 2024 alkaen. Tällä sivustolla hinnat esitetään ensisijaisesti arvonlisäverollisina, koska se on kuluttajan maksama hinta.
- Marginaali myyjän kate
- Sähkönmyyjän pörssihinnan päälle lisäämä kate, pörssisähkösopimuksissa tyypillisesti 0,2–0,8 snt/kWh. Marginaali on käytännössä ainoa asia, jolla pörssisähkösopimukset eroavat hinnaltaan toisistaan.
- Perusmaksu
- Kiinteä kuukausimaksu, joka veloitetaan kulutuksesta riippumatta. Sekä sähkönmyyjä että siirtoyhtiö perivät oman perusmaksunsa, yhteensä tyypillisesti 5–15 euroa kuukaudessa.
- Tuntimittaus
- Sähkömittarin kyky rekisteröidä kulutus tunneittain. Pörssisähkösopimus edellyttää tuntimittausta, joka on Suomessa käytössä kaikissa etäluettavissa mittareissa.
- Kysyntäjousto kulutusjousto
- Sähkönkulutuksen siirtäminen kalliilta tunneilta halvemmille. Kotitaloudessa tämä tarkoittaa esimerkiksi sähköauton latauksen tai lämminvesivaraajan ajastamista yöhön.
- Kilowattitunti kWh
- Energian yksikkö: yhden kilowatin teho tunnin ajan. Pyykinpesu kuluttaa noin 1 kWh, sauna 8–12 kWh ja keskimääräinen kerrostaloasunto noin 2 000 kWh vuodessa ilman sähkölämmitystä.
- Megawattitunti MWh
- Tuhat kilowattituntia. Sähköpörssi noteeraa hinnat euroina megawattitunnilta (€/MWh). Muunnos kuluttajayksikköön: 10 €/MWh vastaa 1 snt/kWh.
- Negatiivinen hinta
- Tilanne, jossa sähkön pörssihinta laskee alle nollan. Syntyy kun tuotantoa on enemmän kuin kulutusta eikä tuotantoa kannata säätää alas. Pörssisähköasiakkaalle tämä tarkoittaa, että sähköenergiasta maksetaan hetkellisesti korvausta — siirtomaksu ja verot juoksevat silti.
- Säätösähkö säätömarkkina
- Fingridin ylläpitämä markkina, jolla tuotannon ja kulutuksen välinen hetkellinen epätasapaino korjataan. Erillinen day-ahead-markkinasta, eikä vaikuta suoraan kuluttajan pörssihintaan.
- Kantaverkko
- Suomen sähkönsiirron runkoverkko, jota ylläpitää Fingrid. Kantaverkko yhdistää suuret voimalaitokset, alueverkot ja naapurimaiden siirtoyhteydet.
- Siirtokapasiteetti
- Tarjousalueiden välisen sähkönsiirron enimmäismäärä. Kun kapasiteetti täyttyy, alueiden hinnat eriytyvät. Suomen ja Ruotsin väliset yhteydet ovat merkittävin yksittäinen tekijä Suomen hintatasossa.
- Kiinteä sopimus määräaikainen
- Sähkösopimus, jossa energian hinta on lukittu koko sopimuskaudeksi. Suojaa hintapiikeiltä mutta estää hyötymästä halvoista jaksoista. Vastakohta pörssisähkösopimukselle.
- Hintakatto
- Joissakin pörssisähkösopimuksissa tarjottava enimmäishinta, jonka yli energian hinta ei nouse. Katosta peritään yleensä lisämaksu marginaalissa.
- Profiilikerroin
- Luku, joka kuvaa kuinka paljon oma kulutus painottuu kalliille tunneille verrattuna keskimääräiseen kuluttajaan. Sähkölämmitteisessä talossa kerroin on tyypillisesti yli yhden, koska lämmitystarve ja korkea hinta osuvat samoihin pakkastunteihin.
- Huoltovarmuusmaksu
- Sähköveron yhteydessä perittävä pieni maksu, jolla rahoitetaan Suomen energiahuollon varautumista. Sisältyy yllä mainittuun veroluokan I kokonaisveroon.
Mistä sähkölasku koostuu?
Käytännön esimerkki auttaa hahmottamaan osuudet. Oletetaan kuukauden kulutukseksi 300 kWh ja pörssihinnan keskiarvoksi 5 snt/kWh arvonlisäveroineen:
- Sähköenergia pörssihinnalla: 300 kWh × 5 snt = 15,00 €
- Myyjän marginaali 0,5 snt/kWh: 1,50 €
- Myyjän perusmaksu: noin 4,00 €
- Siirto 4 snt/kWh: 12,00 €
- Sähkövero 2,79 snt/kWh: 8,38 €
- Siirron perusmaksu: noin 8,00 €
Yhteensä noin 49 euroa, josta pörssihinnan osuus on alle kolmannes. Tämä on tärkeä suhteutus: kun uutisissa puhutaan sähkön hinnan puolittumisesta, kuluttajan lasku ei puolitu, koska siirto, verot ja perusmaksut pysyvät ennallaan.