Aurinkosähkön ilmastologia
PäivitettyAuringonsäteily ja aurinkopaneelien tuotto Suomessa
Aurinkopaneelin vuosituotto Suomessa on noin 806–987 kilowattituntia jokaista asennettua kilowattia kohti. Luku perustuu PVGIS:n satelliittimittauksiin vuosilta 2005–2023 ja kuvaa tyypillistä vuotta, ei tulevaa säätä.
Kaupungit
Vuotuinen säteily ja tuotto kaupungeittain
| Kaupunki | Säteily (kWh/m²) | Tuotto (kWh/kWp) | Kesäkuu (kWh) | Joulukuu (kWh) | Optimikulma |
|---|---|---|---|---|---|
| Helsinki | 984 | 974 | 143 | 11,1 | 44° |
| Espoo | 979 | 974 | 143 | 10,7 | 44° |
| Tampere | 897 | 877 | 130 | 6,7 | 44° |
| Vantaa | 989 | 987 | 144 | 10,7 | 44° |
| Oulu | 874 | 903 | 135 | 0,4 | 48° |
| Turku | 973 | 965 | 140 | 9,1 | 44° |
| Jyväskylä | 872 | 850 | 128 | 4,3 | 44° |
| Kuopio | 862 | 856 | 130 | 3,4 | 45° |
| Lahti | 907 | 879 | 130 | 7,3 | 44° |
| Rovaniemi | 790 | 806 | 122 | 0,0 | 48° |
Milloin oma tuotto on arvokkainta?
Aurinkosähkön arvo riippuu siitä, minkä hintaista sähköä se korvaa. Sisarpalvelu tietolahde.fi/sahko julkaisee tunnin tarkkuudella Nord Poolin pörssihinnat. Tänään päivän tunnit jakautuvat näin:
Halvimmat tunnit Tuotto vähemmän arvokasta
- klo 04.00 0,15 snt/kWh
- klo 03.00 0,16 snt/kWh
- klo 02.00 0,18 snt/kWh
Kalleimmat tunnit Tuotto arvokkaimmillaan
- klo 19.00 7,55 snt/kWh
- klo 20.00 7,54 snt/kWh
- klo 18.00 7,19 snt/kWh
Hinnat sisältävät arvonlisäveron ja koskevat vain sähköenergiaa. Aurinkopaneelin tuottama kilowattitunti säästää lisäksi siirtomaksun, mikä nostaa oman kulutuksen arvoa noin 3–6 senttiä verkosta ostettuun verrattuna.
Aurinkosähkö Suomessa: mitä luvut tarkoittavat
Aurinkosähkön tuotto ilmoitetaan yleensä muodossa kWh/kWp vuodessa: kuinka monta kilowattituntia sähköä yksi asennettu kilowatti paneelitehoa tuottaa vuoden aikana. Suomessa luku on 806– 987, kun järjestelmä on suunnattu optimaalisesti eikä varjostusta ole. Keski-Euroopassa vastaava luku on 1 100–1 300 ja Espanjassa noin 1 600.
Ero Suomen ja Keski-Euroopan välillä on siis noin 20 prosenttia — ei se moninkertainen kuilu, joka usein oletetaan. Syy on kesä. Pitkät päivät kompensoivat matalampaa auringonkorkeutta niin tehokkaasti, että kesäkuussa suomalainen paneeli tuottaa suunnilleen saman verran kuin saksalainen.
Ratkaiseva ero on kausivaihtelu. Helsingissä joulukuun tuotto on noin 11,1 kWh kilowattia kohti, kesäkuun 143 kWh. Suhde on yli kymmenkertainen, ja Oulussa ja Rovaniemellä joulukuun tuotto on käytännössä nolla. Aurinkosähkö ei siis kata suomalaisen talon lämmityskuormaa silloin kun se on suurimmillaan.
Globaalisäteily eli GHI
Toinen sivustolla toistuva suure on globaalisäteily (englanniksi global horizontal irradiance, GHI). Se kertoo, kuinka paljon auringon energiaa osuu vaakasuoralle neliömetrille — sekä suoraa auringonpaistetta että pilvistä ja ilmakehästä sironnutta hajasäteilyä.
GHI on paneelien tuottoa perustavampi suure, koska se ei riipu asennuskulmasta. Suomessa vuotuinen GHI on 790– 989 kWh/m². Kallistetulla paneelilla saadaan tästä enemmän irti kuin vaakatasosta, mikä selittää miksi tuottoluku on lähellä säteilylukua vaikka hyötysuhde on vain noin 20 prosenttia.
Miksi pohjoinen sijainti ei ole este
Rovaniemen vuosituotto on 18 prosenttia pienempi kuin Vantaan. Kahden tuhannen kilometrin matkalle se on yllättävän vähän, ja selitys on kolmiosainen.
- Kesän valoisa aika. Napapiirillä aurinko ei kesäkuussa laske lainkaan. Vaikka se paistaa matalalta, tuntimäärä kompensoi.
- Viileys. Piikenno menettää tehoa noin 0,4 % jokaista kennolämpötilan celsiusastetta kohti nimellislämpötilan yläpuolella. Pohjoisen viileä kesä on paneelille suotuisa.
- Lumen heijastus. Keväällä lumipeite heijastaa säteilyä paneeleihin alakautta, mikä lisää maalis–huhtikuun tuottoa mitattavasti.
Käytännön kääntöpuoli on, että pohjoisen tuotto on entistä voimakkaammin keskittynyt kesään. Rovaniemellä paneelit ovat käytännössä kausituote.
Mihin kannattaa mitoittaa?
Suomessa kannattavin järjestelmä on se, jonka tuotto kuluu itse. Verkkoon myydystä ylijäämästä maksetaan tyypillisesti pörssihinta miinus myyjän marginaali, kun taas itse käytetty kilowattitunti säästää sekä energian että siirtomaksun. Ero on merkittävä: oma kulutus on usein kaksin- tai kolminkertaisesti arvokkaampaa kuin myynti.
Käytännön nyrkkisääntö on mitoittaa järjestelmä niin, että kesäkuun tuotanto ei merkittävästi ylitä kesäajan omaa kulutusta. Tavanomaisessa sähkölämmitteisessä omakotitalossa tämä tarkoittaa yleensä 3–6 kWp:n järjestelmää. Jos talossa on ilmalämpöpumppu jäähdytyskäytössä, sähköauto tai lämminvesivaraaja päiväajastuksella, omaa kulutusta on kesällä enemmän ja isompi järjestelmä on perusteltu.
Voit kokeilla eri mitoituksia takaisinmaksulaskurilla, joka käyttää tämän sivun PVGIS-lukuja ja antaa muuttaa oletukset itse. Laskurin taustalla olevat oletukset on kuvattu erikseen sivulla laskurin oletukset.