Uusimaa
PäivitettyAurinkopaneelit Espoo — tuotto ja säteily
Espoossa aurinkopaneelijärjestelmä tuottaa tyypillisenä vuonna noin 974 kilowattituntia jokaista asennettua kilowattia kohti — 5 kWp:n järjestelmällä noin 4 870 kWh vuodessa.
Espoon aurinko-olosuhteet ovat käytännössä samat kuin Helsingin: kaupungit ovat vierekkäin samalla leveysasteella ja saman meren äärellä.
Kuukausittainen säteily ja tuotto — Espoo
| Kuukausi | Säteily (kWh/m²) | Vuosivaihtelu ± | Tuotto (kWh/kWp) | Päivässä (kWh) | 5 kWp (kWh) |
|---|---|---|---|---|---|
| tammikuu | 7,0 | 1,2 | 16,6 | 0,53 | 83 |
| helmikuu | 22,9 | 3,5 | 40,5 | 1,45 | 203 |
| maaliskuu | 68,1 | 9,1 | 92,8 | 2,99 | 464 |
| huhtikuu | 113,1 | 11,7 | 117,7 | 3,92 | 589 |
| toukokuu | 165,3 | 15,8 | 145,3 | 4,69 | 727 |
| kesäkuu | 178,7 | 16,5 | 143,1 | 4,77 | 716 |
| heinäkuu | 172,4 | 13,0 | 140,3 | 4,53 | 702 |
| elokuu | 129,1 | 14,9 | 117,6 | 3,79 | 588 |
| syyskuu | 75,4 | 7,1 | 83,3 | 2,78 | 417 |
| lokakuu | 33,9 | 5,3 | 48,6 | 1,57 | 243 |
| marraskuu | 9,4 | 1,4 | 17,0 | 0,57 | 85 |
| joulukuu | 3,8 | 0,7 | 10,7 | 0,35 | 54 |
Aurinkopaneelit Espoossa — paikalliset olosuhteet
Espoon etu on rakennuskanta. Pientaloja ja rivitaloja on suhteessa enemmän kuin Helsingissä, ja niissä katto on omassa hallinnassa ilman taloyhtiön päätöksentekoa. Pohjois-Espoon peltoaukeilla horisontti on avoin, mikä nostaa todellista tuottoa lähemmäs teoreettista maksimia kuin tiiviissä kaupungissa.
Espoossa iso osa pientaloista on rakennettu 1970–1990-luvuilla, jolloin kattojen kantavuus mitoitettiin nykyistä kevyemmille kuormille. Vanhalle katolle asennettaessa kannattaa varmistaa rakenteiden kunto samalla kertaa — paneelin käyttöikä on 25–30 vuotta, ja katteen vaihto asennuksen jälkeen on kallista.
Aurinkosähkö Espoossa kannattaa arvioida paikallisen säteilyn, katon suuntauksen ja varjostuksen perusteella — ei keskimääräisen Suomen luvun. Espoo sijaitsee 60,21 pohjoisella leveysasteella 22 metriä merenpinnan yläpuolella. Aurinko nousee tänään klo 06.32 ja laskee klo 20.05, joten valoisaa aikaa on 13 tuntia 32 minuuttia .
Mitä nämä luvut tarkoittavat käytännössä?
Taulukon luvut kuvaavat järjestelmää, jonka kallistus ja suuntaus ovat optimaaliset ja jonka edessä ei ole varjostusta. Todellinen katto poikkeaa tästä lähes aina. Karkeat korjauskertoimet:
- Suuntaus. Itään tai länteen kääntyvä katto tuottaa noin 15–20 % vähemmän kuin etelään suunnattu. Kaakko ja lounas menettävät vain muutaman prosentin.
- Kallistus. Optimikulman (44°) ja tavallisen harjakaton (usein 20–30°) välinen ero on Suomessa pieni, tyypillisesti 2–5 %. Vaakatasossa menetys on 10–15 %.
- Varjostus. Tämä on ylivoimaisesti merkittävin tekijä. Yksikin varjoon jäävä paneeli voi pudottaa koko sarjan tuottoa, ellei järjestelmässä ole tehokohtaista optimointia.
- Lika ja lumi. Suomessa lumi on merkittävämpi kuin lika. Jyrkempi kulma auttaa lunta valumaan pois nopeammin.
Voit kokeilla eri mitoituksia ja hintaoletuksia takaisinmaksulaskurilla, joka käyttää tämän sivun lukuja lähtökohtana.