Keski-Suomi
PäivitettyAurinkopaneelit Jyväskylä — tuotto ja säteily
Jyväskylässä aurinkopaneelijärjestelmä tuottaa tyypillisenä vuonna noin 850 kilowattituntia jokaista asennettua kilowattia kohti — 5 kWp:n järjestelmällä noin 4 250 kWh vuodessa.
Jyväskylä sijaitsee Keski-Suomen järvialueella, ja sen aurinko-olosuhteet edustavat hyvin koko sisämaan keskitasoa.
Kuukausittainen säteily ja tuotto — Jyväskylä
| Kuukausi | Säteily (kWh/m²) | Vuosivaihtelu ± | Tuotto (kWh/kWp) | Päivässä (kWh) | 5 kWp (kWh) |
|---|---|---|---|---|---|
| tammikuu | 4,0 | 0,9 | 10,8 | 0,35 | 54 |
| helmikuu | 19,1 | 3,8 | 37,5 | 1,34 | 188 |
| maaliskuu | 62,9 | 7,0 | 88,5 | 2,85 | 443 |
| huhtikuu | 100,8 | 12,4 | 104,1 | 3,47 | 521 |
| toukokuu | 149,4 | 15,7 | 129,5 | 4,18 | 648 |
| kesäkuu | 162,6 | 14,5 | 127,8 | 4,26 | 639 |
| heinäkuu | 157,5 | 16,3 | 127,0 | 4,10 | 635 |
| elokuu | 118,9 | 13,0 | 107,7 | 3,47 | 539 |
| syyskuu | 63,3 | 6,1 | 67,6 | 2,25 | 338 |
| lokakuu | 25,8 | 4,1 | 35,6 | 1,15 | 178 |
| marraskuu | 5,6 | 1,1 | 10,0 | 0,33 | 50 |
| joulukuu | 1,4 | 0,3 | 4,3 | 0,14 | 22 |
Aurinkopaneelit Jyväskylässä — paikalliset olosuhteet
Järvet vaikuttavat paikallisilmastoon kahdella tavalla. Keväällä ja alkukesästä kylmä vesi hillitsee konvektiota ja pitää päivät kirkkaina, kun taas syksyllä lämmin vesi tuottaa sumua ja matalaa pilveä. Vuositasolla säteily jää noin 12 prosenttia Helsinkiä pienemmäksi.
Jyväskylän mäkinen maasto tarkoittaa, että rinteen suunta vaikuttaa merkittävästi. Etelärinteessä oleva talo on selvästi paremmassa asemassa kuin pohjoisrinteessä oleva, ja ero korostuu talvella kun aurinko on matalalla. Ympäröivä metsä on täällä yleisin varjostuksen aiheuttaja.
Aurinkosähkö Jyväskylässä kannattaa arvioida paikallisen säteilyn, katon suuntauksen ja varjostuksen perusteella — ei keskimääräisen Suomen luvun. Jyväskylä sijaitsee 62,24 pohjoisella leveysasteella 66 metriä merenpinnan yläpuolella. Aurinko nousee tänään klo 06.24 ja laskee klo 20.04, joten valoisaa aikaa on 13 tuntia 40 minuuttia .
Mitä nämä luvut tarkoittavat käytännössä?
Taulukon luvut kuvaavat järjestelmää, jonka kallistus ja suuntaus ovat optimaaliset ja jonka edessä ei ole varjostusta. Todellinen katto poikkeaa tästä lähes aina. Karkeat korjauskertoimet:
- Suuntaus. Itään tai länteen kääntyvä katto tuottaa noin 15–20 % vähemmän kuin etelään suunnattu. Kaakko ja lounas menettävät vain muutaman prosentin.
- Kallistus. Optimikulman (44°) ja tavallisen harjakaton (usein 20–30°) välinen ero on Suomessa pieni, tyypillisesti 2–5 %. Vaakatasossa menetys on 10–15 %.
- Varjostus. Tämä on ylivoimaisesti merkittävin tekijä. Yksikin varjoon jäävä paneeli voi pudottaa koko sarjan tuottoa, ellei järjestelmässä ole tehokohtaista optimointia.
- Lika ja lumi. Suomessa lumi on merkittävämpi kuin lika. Jyrkempi kulma auttaa lunta valumaan pois nopeammin.
Voit kokeilla eri mitoituksia ja hintaoletuksia takaisinmaksulaskurilla, joka käyttää tämän sivun lukuja lähtökohtana.