Pohjois-Savo
PäivitettyAurinkopaneelit Kuopio — tuotto ja säteily
Kuopiossa aurinkopaneelijärjestelmä tuottaa tyypillisenä vuonna noin 856 kilowattituntia jokaista asennettua kilowattia kohti — 5 kWp:n järjestelmällä noin 4 280 kWh vuodessa.
Kuopio on Itä-Suomen suurin kaupunki, ja sen vuotuinen säteilymäärä on Suomen suurista kaupungeista alhaisimpia — Rovaniemeä lukuun ottamatta.
Kuukausittainen säteily ja tuotto — Kuopio
| Kuukausi | Säteily (kWh/m²) | Vuosivaihtelu ± | Tuotto (kWh/kWp) | Päivässä (kWh) | 5 kWp (kWh) |
|---|---|---|---|---|---|
| tammikuu | 3,4 | 0,6 | 10,4 | 0,33 | 52 |
| helmikuu | 18,7 | 3,3 | 39,0 | 1,39 | 195 |
| maaliskuu | 65,4 | 7,9 | 98,1 | 3,17 | 491 |
| huhtikuu | 101,6 | 12,1 | 107,2 | 3,57 | 536 |
| toukokuu | 147,1 | 16,5 | 129,2 | 4,17 | 646 |
| kesäkuu | 163,9 | 14,1 | 130,1 | 4,34 | 651 |
| heinäkuu | 155,3 | 15,5 | 125,6 | 4,05 | 628 |
| elokuu | 117,0 | 11,8 | 107,7 | 3,47 | 539 |
| syyskuu | 59,5 | 5,8 | 63,4 | 2,11 | 317 |
| lokakuu | 23,8 | 3,5 | 33,4 | 1,08 | 167 |
| marraskuu | 4,8 | 1,0 | 8,8 | 0,29 | 44 |
| joulukuu | 1,0 | 0,2 | 3,4 | 0,11 | 17 |
Aurinkopaneelit Kuopiossa — paikalliset olosuhteet
Itä-Suomessa talven pilvisyys on runsaampaa kuin lännessä, ja Kallaveden vaikutus näkyy syksyn sumuina. Kesäkuukaudet ovat kuitenkin lähes yhtä tuottoisia kuin muualla eteläisessä Suomessa, koska kesän valoisa aika on täällä jo selvästi pidempi kuin rannikolla.
Kuopiossa lumen määrä on suuri ja lumipeite kestää pitkään. Paneelien puhdistaminen käsin ei yleensä ole tarpeen eikä turvallista — lumi sulaa itsestään keväällä, ja maaliskuun aurinko riittää käynnistämään tuotannon nopeasti sen jälkeen.
Aurinkosähkö Kuopiossa kannattaa arvioida paikallisen säteilyn, katon suuntauksen ja varjostuksen perusteella — ei keskimääräisen Suomen luvun. Kuopio sijaitsee 62,89 pohjoisella leveysasteella 85 metriä merenpinnan yläpuolella. Aurinko nousee tänään klo 06.15 ja laskee klo 19.58, joten valoisaa aikaa on 13 tuntia 43 minuuttia .
Mitä nämä luvut tarkoittavat käytännössä?
Taulukon luvut kuvaavat järjestelmää, jonka kallistus ja suuntaus ovat optimaaliset ja jonka edessä ei ole varjostusta. Todellinen katto poikkeaa tästä lähes aina. Karkeat korjauskertoimet:
- Suuntaus. Itään tai länteen kääntyvä katto tuottaa noin 15–20 % vähemmän kuin etelään suunnattu. Kaakko ja lounas menettävät vain muutaman prosentin.
- Kallistus. Optimikulman (45°) ja tavallisen harjakaton (usein 20–30°) välinen ero on Suomessa pieni, tyypillisesti 2–5 %. Vaakatasossa menetys on 10–15 %.
- Varjostus. Tämä on ylivoimaisesti merkittävin tekijä. Yksikin varjoon jäävä paneeli voi pudottaa koko sarjan tuottoa, ellei järjestelmässä ole tehokohtaista optimointia.
- Lika ja lumi. Suomessa lumi on merkittävämpi kuin lika. Jyrkempi kulma auttaa lunta valumaan pois nopeammin.
Voit kokeilla eri mitoituksia ja hintaoletuksia takaisinmaksulaskurilla, joka käyttää tämän sivun lukuja lähtökohtana.