Päijät-Häme
PäivitettyAurinkopaneelit Lahti — tuotto ja säteily
Lahdessa aurinkopaneelijärjestelmä tuottaa tyypillisenä vuonna noin 879 kilowattituntia jokaista asennettua kilowattia kohti — 5 kWp:n järjestelmällä noin 4 395 kWh vuodessa.
Lahti on Päijät-Hämeen keskus ja sijaitsee Salpausselän harjulla, mikä antaa sille sisämaakaupungiksi verrattain hyvät aurinko-olosuhteet.
Kuukausittainen säteily ja tuotto — Lahti
| Kuukausi | Säteily (kWh/m²) | Vuosivaihtelu ± | Tuotto (kWh/kWp) | Päivässä (kWh) | 5 kWp (kWh) |
|---|---|---|---|---|---|
| tammikuu | 5,8 | 1,4 | 15,1 | 0,49 | 76 |
| helmikuu | 21,6 | 2,9 | 39,4 | 1,41 | 197 |
| maaliskuu | 64,1 | 8,0 | 86,1 | 2,78 | 431 |
| huhtikuu | 106,3 | 13,6 | 107,9 | 3,60 | 540 |
| toukokuu | 153,4 | 17,0 | 131,1 | 4,23 | 656 |
| kesäkuu | 166,0 | 16,2 | 129,5 | 4,32 | 648 |
| heinäkuu | 161,5 | 15,8 | 128,3 | 4,14 | 642 |
| elokuu | 120,0 | 13,2 | 106,2 | 3,43 | 531 |
| syyskuu | 68,1 | 6,2 | 72,3 | 2,41 | 362 |
| lokakuu | 30,5 | 4,9 | 42,9 | 1,39 | 215 |
| marraskuu | 7,4 | 1,4 | 12,6 | 0,42 | 63 |
| joulukuu | 2,7 | 0,5 | 7,3 | 0,24 | 37 |
Aurinkopaneelit Lahdessa — paikalliset olosuhteet
Lahden vuotuinen säteily on korkeampi kuin Tampereella tai Jyväskylässä, vaikka kaupunki on niitä pohjoisempana kuin moni olettaisi. Selitys on maantieteessä: Lahti on lähempänä etelärannikkoa ja jää usein samojen selkeiden korkeapainejaksojen alueelle kuin pääkaupunkiseutu.
Salpausselän rinteet tuottavat paikallisia korkeuseroja, jotka vaikuttavat aamu- ja iltavarjostukseen. Harjun päällä oleva talo on hyvässä asemassa, rinteen alla oleva menettää tunnin tai kaksi tuotantoaikaa talvella.
Aurinkosähkö Lahdessa kannattaa arvioida paikallisen säteilyn, katon suuntauksen ja varjostuksen perusteella — ei keskimääräisen Suomen luvun. Lahti sijaitsee 60,98 pohjoisella leveysasteella 105 metriä merenpinnan yläpuolella. Aurinko nousee tänään klo 06.27 ja laskee klo 20.02, joten valoisaa aikaa on 13 tuntia 35 minuuttia .
Mitä nämä luvut tarkoittavat käytännössä?
Taulukon luvut kuvaavat järjestelmää, jonka kallistus ja suuntaus ovat optimaaliset ja jonka edessä ei ole varjostusta. Todellinen katto poikkeaa tästä lähes aina. Karkeat korjauskertoimet:
- Suuntaus. Itään tai länteen kääntyvä katto tuottaa noin 15–20 % vähemmän kuin etelään suunnattu. Kaakko ja lounas menettävät vain muutaman prosentin.
- Kallistus. Optimikulman (44°) ja tavallisen harjakaton (usein 20–30°) välinen ero on Suomessa pieni, tyypillisesti 2–5 %. Vaakatasossa menetys on 10–15 %.
- Varjostus. Tämä on ylivoimaisesti merkittävin tekijä. Yksikin varjoon jäävä paneeli voi pudottaa koko sarjan tuottoa, ellei järjestelmässä ole tehokohtaista optimointia.
- Lika ja lumi. Suomessa lumi on merkittävämpi kuin lika. Jyrkempi kulma auttaa lunta valumaan pois nopeammin.
Voit kokeilla eri mitoituksia ja hintaoletuksia takaisinmaksulaskurilla, joka käyttää tämän sivun lukuja lähtökohtana.