Uusimaa
PäivitettyAurinkopaneelit Vantaa — tuotto ja säteily
Vantaalla aurinkopaneelijärjestelmä tuottaa tyypillisenä vuonna noin 987 kilowattituntia jokaista asennettua kilowattia kohti — 5 kWp:n järjestelmällä noin 4 935 kWh vuodessa.
Vantaan säteilymäärä on pääkaupunkiseudun korkein — hieman Helsinkiäkin suurempi, koska kaupunki on juuri sen verran kauempana rannikon sumuvyöhykkeestä.
Kuukausittainen säteily ja tuotto — Vantaa
| Kuukausi | Säteily (kWh/m²) | Vuosivaihtelu ± | Tuotto (kWh/kWp) | Päivässä (kWh) | 5 kWp (kWh) |
|---|---|---|---|---|---|
| tammikuu | 6,9 | 1,1 | 16,2 | 0,52 | 81 |
| helmikuu | 23,1 | 2,9 | 40,7 | 1,45 | 204 |
| maaliskuu | 69,0 | 8,7 | 94,4 | 3,05 | 472 |
| huhtikuu | 114,1 | 11,8 | 119,0 | 3,97 | 595 |
| toukokuu | 166,9 | 15,9 | 147,2 | 4,75 | 736 |
| kesäkuu | 179,4 | 16,1 | 143,7 | 4,79 | 719 |
| heinäkuu | 176,0 | 12,8 | 144,4 | 4,66 | 722 |
| elokuu | 131,5 | 14,3 | 120,8 | 3,90 | 604 |
| syyskuu | 75,6 | 7,6 | 83,8 | 2,79 | 419 |
| lokakuu | 33,9 | 5,0 | 48,8 | 1,57 | 244 |
| marraskuu | 9,3 | 1,5 | 16,9 | 0,56 | 85 |
| joulukuu | 3,8 | 0,7 | 10,7 | 0,35 | 54 |
Aurinkopaneelit Vantaalla — paikalliset olosuhteet
Ero Helsinkiin on muutaman prosentin luokkaa ja mahtuu vuosien väliseen vaihteluun, joten käytännössä olosuhteet ovat samat. Vantaan tasainen maasto ja matala rakennuskanta tarkoittavat, että varjostusta on vähemmän kuin kantakaupungissa.
Vantaalla on paljon 1980–2000-luvun pientaloja, joiden harjakatot ovat usein lähellä optimikulmaa. Loivat pulpettikatot toimivat myös hyvin, koska kesän tuotto on Suomessa niin hallitseva, ettei jyrkkä talvikulma tuo suurta hyötyä.
Aurinkosähkö Vantaalla kannattaa arvioida paikallisen säteilyn, katon suuntauksen ja varjostuksen perusteella — ei keskimääräisen Suomen luvun. Vantaa sijaitsee 60,29 pohjoisella leveysasteella 18 metriä merenpinnan yläpuolella. Aurinko nousee tänään klo 06.30 ja laskee klo 20.03, joten valoisaa aikaa on 13 tuntia 33 minuuttia .
Mitä nämä luvut tarkoittavat käytännössä?
Taulukon luvut kuvaavat järjestelmää, jonka kallistus ja suuntaus ovat optimaaliset ja jonka edessä ei ole varjostusta. Todellinen katto poikkeaa tästä lähes aina. Karkeat korjauskertoimet:
- Suuntaus. Itään tai länteen kääntyvä katto tuottaa noin 15–20 % vähemmän kuin etelään suunnattu. Kaakko ja lounas menettävät vain muutaman prosentin.
- Kallistus. Optimikulman (44°) ja tavallisen harjakaton (usein 20–30°) välinen ero on Suomessa pieni, tyypillisesti 2–5 %. Vaakatasossa menetys on 10–15 %.
- Varjostus. Tämä on ylivoimaisesti merkittävin tekijä. Yksikin varjoon jäävä paneeli voi pudottaa koko sarjan tuottoa, ellei järjestelmässä ole tehokohtaista optimointia.
- Lika ja lumi. Suomessa lumi on merkittävämpi kuin lika. Jyrkempi kulma auttaa lunta valumaan pois nopeammin.
Voit kokeilla eri mitoituksia ja hintaoletuksia takaisinmaksulaskurilla, joka käyttää tämän sivun lukuja lähtökohtana.