Lähteet ja menetelmät

Datan alkuperä

Kaikki sivuston säteily- ja tuottoluvut ovat peräisin PVGIS-palvelusta , jota ylläpitää Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus (JRC). PVGIS on eurooppalaisen aurinkoenergia-alan de facto -standardi ja sen tuloksia käytetään laajasti sekä tutkimuksessa että kaupallisessa suunnittelussa.

Käytetty säteilytietokanta on PVGIS-SARAH3, joka johtaa pintasäteilyn geostationääristen sääsatelliittien havainnoista. Lämpötila- ja tuulitiedot tulevat ERA5-uusanalyysistä. Aineisto kattaa vuodet 2005–2023, ja sivuston luvut ovat näiden vuosien keskiarvoja.

Luvut perustuvat Euroopan komission PVGIS-palvelun ilmastotietoihin: kuukausittainen säteily, mallinnettu paneelituotto ja tyypillinen vuorokausiprofiili kuluvan kuukauden mukaan.

Viimeisin onnistunut haku: 1 min sitten .

Päivitystiheys

Haku ajetaan kerran vuorokaudessa. Ilmastologia itsessään ei muutu päivittäin — PVGIS päivittää aineistoaan kerran vuodessa uusien satelliittihavaintojen myötä. Päivittäinen haku on siksi tarpeen vain kahdesta syystä: vuorokausiprofiili päivittyy kuukauden vaihtuessa ja auringonnousun ja -laskun ajat lasketaan kuluvalle päivälle.

Jos haku epäonnistuu, edellinen aineisto jää voimaan koskemattomana ja sivu näyttää sen todellisen iän. Emme koskaan korvaa puuttuvaa dataa arviolla.

Järjestelmäoletukset

PVGIS-haku tehdään seuraavilla oletuksilla, jotka on valittu vastaamaan tavanomaista suomalaista kattoasennusta:

• Nimellisteho 1 kWp. Tulokset skaalautuvat lineaarisesti, joten kilowattikohtainen luku on suoraan kerrottavissa oman järjestelmän koolla.
• Järjestelmähäviöt 14 %. PVGIS:n vakioarvo, joka kattaa johdot, invertterin, likaantumisen ja paneelien keskinäisen epäsovituksen.
• Teknologia c-Si. Kiteinen pii, valtaosa markkinoilla olevista paneeleista.
• Optimaalinen kallistus ja suuntaus. PVGIS laskee ne erikseen jokaiselle sijainnille; Suomessa kulma on 44–48 astetta ja suunta lähes suoraan etelä.
• Vapaasti seisova asennus. Kattoasennus tuulettuu hieman heikommin ja tuottaa siksi 1–2 % vähemmän.

Muut laskennat

Auringonnousu ja -lasku

Auringonnousun, -laskun ja valoisan ajan pituuden laskemme itse NOAA:n aurinkoasematiedon algoritmilla kaupungin koordinaateista. Laskenta ottaa huomioon ilmakehän taittumisen (horisontti −0,833°) ja tunnistaa erikseen tilanteet, joissa aurinko ei nouse tai laske lainkaan.

Kesän osuus vuosituotosta

Sivuilla toistuva "kesän osuus" tarkoittaa huhti–elokuun tuoton osuutta koko vuoden tuotosta. Viiden kuukauden ikkuna on valittu siksi, että se kattaa Suomessa käytännössä koko tuottokauden.

Vuorokausiprofiilin aikavyöhyke

PVGIS palauttaa vuorokausiprofiilin UTC-ajassa. Sivustolla se näytetään Suomen kesäajassa (UTC+3). Talvikuukausina profiili siirtyy siis tunnin verran suhteessa näytettyyn kellonaikaan; ero on visuaalinen eikä vaikuta vuorokauden kokonaissäteilyyn.

Rajoitukset

Aineistoon liittyy neljä rajoitusta, jotka on syytä tuntea:

• Esteetön horisontti. Luvut olettavat, ettei paneelien edessä ole varjostusta. Todellinen katto menettää tyypillisesti 5–25 % tästä. Varjostus on merkittävin yksittäinen ero teorian ja käytännön välillä.
• Pistemäinen sijainti. Laskenta tehdään kaupungin keskustan koordinaatille. Saman kunnan sisällä erot ovat pieniä, mutta rannikon ja sisämaan välillä voi olla muutaman prosentin ero.
• Ei lumipeitteen vaikutusta. PVGIS ei mallinna paneelin päälle kertyvää lunta. Suomessa tämä vie muutaman prosentin vuosituotosta, mutta koska menetys osuu talvikuukausiin joiden tuotto on muutenkin lähes nolla, vaikutus on pieni.
• Kymmenen kaupunkia. Kattavuus on rajattu, jotta jokaiselle sivulle ehditään kirjoittaa oikeaa paikallista sisältöä. PVGIS itse toimii millä tahansa koordinaatilla.

Datan käyttö

Käsitelty aineisto on ladattavissa sivuiltamme koneluettavassa muodossa. Alkuperäinen data on Euroopan komission PVGIS-palvelusta (JRC).