Laskurin oletukset ja laskentatapa

Lähtöluku: PVGIS-vuosituotto

Laskuri lähtee liikkeelle valitun kaupungin vuosituotosta kilowattipiikkiä kohti. Tämä on ainoa luku, jota käyttäjä ei voi muuttaa, koska se ei ole oletus vaan mittaustulos.

Luvut tulevat Euroopan komission PVGIS-palvelusta, joka yhdistää satelliittihavainnot pilvisyydestä ja ilmakehän tilasta säteilymalliin. Käytetty säteilytietokanta on PVGIS-SARAH3 ja aineisto kattaa vuodet 2005–2023. Kyseessä on siis pitkän aikavälin keskiarvo, ei ennuste.

PVGIS:n oletusjärjestelmä, jota laskuri käyttää:

Optimaalinen kallistuskulma vaihtelee kaupungeittain 44– 48 astetta, ja PVGIS laskee sen erikseen jokaiselle sijainnille.

Suuntaus-, kallistus- ja varjostuskertoimet

PVGIS:n luku olettaa täydelliset olosuhteet. Todellinen katto poikkeaa niistä, joten laskuri kertoo lähtöluvun kolmella kertoimella. Kertoimet ovat pyöristettyjä keskiarvoja alan vakiintuneista arvioista, eivät paikkakohtaisia laskelmia.

Suuntaus

Kallistus

Varjostus

Varjostuskerroin on karkein arvio koko laskurissa, koska varjostus on täysin paikkakohtaista. Kertoimet on valittu niin, että ne vastaavat suunnilleen tilanteita, jotka silmämääräisesti tunnistaa.

Omakäyttöaste

Omakäyttöaste kertoo, kuinka suuri osa tuotetusta sähköstä kuluu kiinteistössä itse sen sijaan että se syötettäisiin verkkoon. Oletusarvo 55 % vastaa tavanomaista omakotitaloa ilman erityistä kulutuksen ohjausta.

Suuntaa antavat arvot:

• 30–40 % — ylimitoitettu järjestelmä tai kesällä tyhjä talo
• 40–60 % — tavanomainen omakotitalo, ei ohjausta
• 60–75 % — lämminvesivaraaja päiväajastuksella
• 75–90 % — sähköauto ladataan päivällä, kotiautomaatio ohjaa kuormia
• 90–100 % — pieni järjestelmä suhteessa kulutukseen, tai verkoton kohde

Omakäyttöaste ei ole vakio: se laskee, kun järjestelmää kasvatetaan. Jos siis nostat laskurissa järjestelmän kokoa, pudota omakäyttöastetta samalla — muuten tulos on liian optimistinen.

Sähkön osto- ja myyntihinta

Ostosähkön hinta tarkoittaa laskurissa kokonaishintaa: energia, siirto ja verot yhteensä. Tämä on oikea vertailukohta, koska itse tuotettu kilowattitunti korvaa ne kaikki. Oletusarvo 15 snt/kWh vastaa tyypillistä suomalaista kokonaishintaa, mutta vaihtelu on suurta sopimustyypin ja siirtoyhtiön mukaan.

Löydät oman hintasi sähkölaskusta laskemalla yhteen energian, siirron ja verot ja jakamalla kulutuksella. Pörssisähkösopimuksen energiakomponentin voi tarkistaa sisarpalvelusta tietolahde.fi/sahko.

Myyntihinta on se, minkä sähkönmyyjä maksaa verkkoon syötetystä ylijäämästä. Se on tyypillisesti pörssihinta miinus marginaali, eikä siihen sisälly siirtoa tai veroa. Oletusarvo 4 snt/kWh vastaa tyypillistä kesäajan tasoa. Osa myyjistä maksaa kiinteän hinnan, osa ei osta ylijäämää lainkaan.

Investoinnin hinta ja vähennys

Oletushinta 1 300 €/kWp vastaa keskikokoisen, 5–8 kWp:n järjestelmän avaimet käteen -hintaa vuonna 2026. Pienissä järjestelmissä yksikköhinta on korkeampi, koska kiinteät kulut — käynti kohteessa, invertteri, verkkoonkytkentä — jakautuvat pienemmälle teholle.

Kotitalousvähennys koskee vain asennustyön osuutta, joka on tyypillisesti noin neljännes kokonaishinnasta. Vähennys on tästä 40 % omavastuun ylittävältä osalta, jolloin kokonaisvaikutus on karkeasti 10 % investoinnista. Laskurin vaihtoehto "noin 10 % investoinnista" käyttää tätä arviota.

Vähennyksen prosentti ja enimmäismäärä muuttuvat vuosittain, joten tarkista voimassa olevat luvut Verohallinnon sivuilta. Vähennys on henkilökohtainen ja edellyttää, että työ on ostettu ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä.

Takaisinmaksun laskenta

Laskuri käyttää yksinkertaista takaisinmaksuaikaa:

vuosituotto = PVGIS-tuotto × koko × suuntaus × kallistus × varjostus

vuotuinen hyöty = vuosituotto × omakäyttöaste × ostohinta
                + vuosituotto × (1 − omakäyttöaste) × myyntihinta

nettoinvestointi = koko × €/kWp × (1 − vähennys)

takaisinmaksuaika = nettoinvestointi ÷ vuotuinen hyöty

Kaava on tarkoituksella yksinkertainen. Diskontattu nykyarvo tai sisäinen korkokanta antaisivat vaikutelman tarkkuudesta, jota lähtötiedot eivät kestä: kun sähkön tulevaa hintaa ei tiedetä, kolmen desimaalin tarkkuus on harhaanjohtavaa.

Mitä laskelmasta puuttuu

Nämä tekijät on jätetty tietoisesti pois. Ne osuvat eri suuntiin ja kumoavat toisiaan osittain, mutta jokainen on syytä tuntea:

• Paneelien vanheneminen. Tuotto laskee 0,3–0,5 % vuodessa. 20 vuoden kuluttua noin 90 % alkuperäisestä. Pidentää takaisinmaksua muutamalla kuukaudella.
• Invertterin vaihto. 800–1 500 euroa 10–15 vuoden kohdalla. Pidentää takaisinmaksua noin vuodella.
• Sähkön hinnan muutos. Suurin yksittäinen epävarmuus. Jos sähkö kallistuu 3 % vuodessa, takaisinmaksu lyhenee useilla vuosilla.
• Korko ja vaihtoehtoiskustannus. Lainarahalla korko, omalla rahalla menetetty muu tuotto. Pidentää takaisinmaksua.
• Ilmastovaikutus. Ei rahassa mitattava, mutta monelle päätöksen syy. Paneelin valmistuksen energiatakaisinmaksuaika on Suomessa 2–4 vuotta.
• Vaikutus kiinteistön arvoon. Todennäköisesti positiivinen, mutta Suomessa ei ole luotettavaa tilastoa vaikutuksen suuruudesta.

Kokonaisuutena laskurin tulos on suuruusluokka-arvio. Se kertoo luotettavasti, onko takaisinmaksuaika lähempänä kymmentä vai kahtakymmentä vuotta — ei sitä, onko se 11,3 vai 12,1 vuotta.

Taustatiedot aurinkosähkön mitoituksesta ja hankinnasta löydät oppaasta aurinkopaneelit Suomessa. Lähdeaineiston tarkempi kuvaus on sivulla lähteet ja menetelmät.