Usein kysytyt kysymykset

Yksi kilowatti paneelitehoa tuottaa Suomessa noin 806–974 kilowattituntia vuodessa sijainnista riippuen, kun asennus on optimaalinen eikä varjostusta ole. Tavanomainen 5 kWp:n järjestelmä tuottaa siis noin 4 030–4 870 kWh vuodessa.

Käytännössä eivät. Helsingissä joulukuun tuotto on noin 11,1 kWh kilowattia kohti eli alle prosentti vuosituotosta, ja Rovaniemellä se on nolla. Marraskuusta tammikuuhun aurinkosähkö ei siis auta lämmityslaskuun. Tämä on Suomen aurinkosähkön keskeisin rajoite.

Kyllä, ja ero etelään on pienempi kuin useimmat olettavat. Rovaniemen vuosituotto on vain noin 17 prosenttia Helsinkiä pienempi. Kesällä pohjoisen pitkä valoisa aika kompensoi matalan auringonkorkeuden, ja viileä ilma parantaa paneelin hyötysuhdetta. Ero syntyy lähes kokonaan talvikuukausista, jotka ovat etelässäkin merkityksettömiä.

Ei kannata. Katolle kiipeäminen talvella on vaarallista ja lumen kolaaminen naarmuttaa lasia. Talvituotto on joka tapauksessa lähes nolla, joten muutaman lumiviikon menetys ei näy vuositasolla. Jyrkkä asennuskulma auttaa lunta valumaan pois itsestään heti kun aurinko lämmittää paneelin pintaa.

Omakäyttöaste kertoo, kuinka suuri osa tuotetusta sähköstä kuluu itse verkkoon syöttämisen sijaan. Se on kannattavuuden kannalta tärkein yksittäinen luku, koska itse käytetty kilowattitunti säästää energian, siirron ja verot (yhteensä 12–20 snt), kun taas myydystä maksetaan vain 2–5 senttiä. Omakäyttöasteen nostaminen parantaa tuottoa enemmän kuin järjestelmän kasvattaminen.

Kyllä. Verkkoyhtiö vaihtaa mittarin kaksisuuntaiseksi maksutta, ja sähkönmyyjän kanssa tehdään erillinen ostosopimus. Kaikki myyjät eivät kuitenkaan osta ylijäämää, ja hinnat vaihtelevat, joten asia kannattaa varmistaa ennen järjestelmän tilaamista. Pientuottajana et maksa myynnistä arvonlisäveroa.

Kotitalouksille ei ole erillistä investointitukea, mutta asennustyön osuudesta saa kotitalousvähennyksen. Työn osuus on tyypillisesti neljännes hinnasta, joten vähennys on käytännössä noin 10 prosenttia koko investoinnista. Yrityksille ja maatiloille on ollut tarjolla energiatukea. Tarkista voimassa olevat prosentit Verohallinnolta, koska ne muuttuvat vuosittain.

Useimmissa kunnissa katolle asennettava järjestelmä ei vaadi rakennuslupaa, mutta toimenpideilmoitus voi olla tarpeen. Käytännöt vaihtelevat kunnittain, ja suojelluissa rakennuksissa sekä kaupunkikuvallisesti arassa ympäristössä säännöt ovat tiukemmat. Tarkista asia oman kuntasi rakennusvalvonnasta.

Paneelien tehotakuu on tyypillisesti 25–30 vuotta ja todellinen käyttöikä usein pidempi. Tuotto laskee noin 0,3–0,5 prosenttia vuodessa. Invertteri on lyhytikäisempi: sen käyttöikä on 10–15 vuotta, joten yksi vaihto osuu järjestelmän elinkaarelle.

Pelkkänä aurinkosähkön varastona akku on Suomessa harvoin kannattava: 10 kWh:n akku maksaa 6 000–10 000 euroa ja tuottaa säästöä muutamia satoja euroja vuodessa. Laskelma muuttuu, jos akku palvelee myös varavoimana tai pörssisähkön hintaeron hyödyntämisessä. Halvempi tapa varastoida aurinkoenergiaa on lämminvesivaraaja.

Keskiarvo. Kaikki luvut ovat PVGIS:n pitkän aikavälin ilmastologiaa vuosilta 2005–2023, eivät ennuste tulevasta säästä. Yksittäinen vuosi voi poiketa keskiarvosta useita prosentteja. Tulevan sään ennusteet löydät sisarpalvelusta saa.tietolahde.fi.

Yleisimmät syyt ovat eri omakäyttöaste, eri oletus sähkön hinnasta ja se, onko varjostus huomioitu. Myyjän laskelma voi myös olettaa sähkön hinnan nousevan, mikä lyhentää takaisinmaksuaikaa. Tämän sivuston laskuri käyttää kiinteää hintaa ja kertoo kaikki oletuksensa sivulla laskurin oletukset.

Kyllä. Aineisto on ladattavissa sivuiltamme koneluettavassa muodossa. Alkuperäinen data on Euroopan komission PVGIS-palvelusta (JRC).