Kaupunkivertailu
PäivitettyAurinkosähkön tuotto kaupungeittain — vertailu
Suomen etelä- ja pohjoisosan välillä on noin 703 kilometriä, mutta aurinkopaneelien vuosituoton ero on vain 18 prosenttia. Tämä sivu näyttää, mistä ero syntyy ja miksi se on pienempi kuin useimmat olettavat.
Kaupungit järjestettynä vuosituoton mukaan
| Kaupunki | Leveysaste | Vuosituotto (kWh/kWp) | Kesäkuu | Joulukuu | Marras–tammi | Optimikulma |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Vantaa | 60,29° | 987 | 144 | 10,7 | 43,8 | 44° |
| Helsinki | 60,17° | 974 | 143 | 11,1 | 43,2 | 44° |
| Espoo | 60,21° | 974 | 143 | 10,7 | 44,3 | 44° |
| Turku | 60,45° | 965 | 140 | 9,1 | 42,4 | 44° |
| Oulu | 65,01° | 903 | 135 | 0,4 | 15,6 | 48° |
| Lahti | 60,98° | 879 | 130 | 7,3 | 35,0 | 44° |
| Tampere | 61,50° | 877 | 130 | 6,7 | 33,9 | 44° |
| Kuopio | 62,89° | 856 | 130 | 3,4 | 22,6 | 45° |
| Jyväskylä | 62,24° | 850 | 128 | 4,3 | 25,1 | 44° |
| Rovaniemi | 66,50° | 806 | 122 | 0,0 | 9,0 | 48° |
Miksi ero on niin pieni?
Intuitio sanoo, että aurinkosähkö toimii Lapissa huonosti. Numerot kertovat toista: Rovaniemin vuosituotto on 18 prosenttia pienempi kuin Vantaan, vaikka kaupunkien välillä on satoja kilometrejä. Ero on samaa luokkaa kuin varjostavan puun vaikutus yksittäisellä tontilla.
Selitys on auringon geometriassa. Mitä pohjoisempana ollaan, sitä matalammalta aurinko paistaa — mutta sitä pidempään se on ylhäällä kesällä. Nämä kaksi vaikutusta kumoavat toisensa lähes täysin touko–heinäkuussa. Kesäkuussa ero kaupunkien välillä kutistuu 15 prosenttiin.
Loppuvuoden tilanne on päinvastainen. Marraskuusta tammikuuhun aurinko ei nouse pohjoisessa juuri lainkaan horisontin yläpuolelle, ja tuotto on nolla. Etelässäkin talvituotto on vähäinen, mutta ei olematon: Vantaalla marras–tammikuun yhteistuotto on 43,8 kWh/kWp, Rovaniemellä 9,0 kWh/kWp.
Koko vuoden ero syntyy siis lähes kokonaan talvikuukausista, jotka ovat molemmissa päissä maata joka tapauksessa merkityksettömiä lämmityksen kannalta. Käytännön seuraus: sijainti Suomen sisällä ei ratkaise, kannattaako aurinkopaneeli. Katon suuntaus, varjostus ja omakäyttöaste ratkaisevat.
Rannikko vastaan sisämaa
Vertailussa näkyy myös toinen, hienovaraisempi ilmiö. Rannikkokaupungit tuottavat enemmän kuin samalla leveysasteella olevat sisämaan kaupungit. Turku ja Helsinki ohittavat Tampereen ja Lahden, vaikka etäisyys pohjoiseen on pieni.
Syy on pilvisyydessä. Meri viilentää alailmakehää kesällä ja hillitsee sitä konvektiota, joka sisämaassa nostaa iltapäivän kuurupilviä. Sama meri kääntyy syksyllä haitaksi, kun lämmin vesi tuottaa matalaa pilveä, mutta kesän etu on suurempi kuin syksyn haitta.
Oulu on tästä poikkeuksellinen tapaus: se on rannikkokaupunki paljon pohjoisempana, ja sen paneelituotto (903 kWh/kWp) ylittää selvästi sisämaan Jyväskylän ja Kuopion, vaikka säteilymäärä on niitä pienempi. Kylmä ilma parantaa paneelin hyötysuhdetta, ja Perämeren rannikko on kesällä verrattain kirkas.
Optimikulma kasvaa pohjoiseen
Taulukon viimeinen sarake näyttää PVGIS:n laskeman optimaalisen kallistuskulman. Etelärannikolla se on 44 astetta, Oulussa ja Rovaniemellä 48. Ero johtuu auringon matalammasta korkeuskulmasta pohjoisessa.
Käytännössä ero on pieni: kulman poikkeaminen optimista viidellä asteella maksaa alle prosentin vuosituotosta. Jyrkempi kulma pohjoisessa on perusteltu ennen kaikkea siksi, että lumi valuu paneeleilta nopeammin pois.