Vinkit ja tulkintaohjeet

Vinkit

• Pituusvertailussa käytetään sillan kokonaispituutta, ei jänneväliä. Kruunuvuorensilta on kokonaispituudeltaan Suomen pisin, mutta pisin yksittäinen jänneväli on sillä myös — 260 metriä.
• Suomen pisin silta ja Suomen pisin maantiesilta ovat eri siltoja: Kruunuvuorensillalla kulkevat vain raitiovaunut, jalankulkijat ja pyöräilijät, joten Raippaluodon silta on edelleen pisin autoilla ajettava silta.
• Painorajoitus koskee aina yhtä massalajia kerrallaan — ajoneuvon, ajoneuvoyhdistelmän, akselin tai telin massaa. Tiukin niistä ratkaisee, pääseekö kuorma yli.
• Alikulkukorkeus on rekisterin kirjaama arvo, ei mitattu varmuusmarginaali. Korkeille kuormille kannattaa varata vähintään 20 cm pelivaraa liikennemerkin lukemaan.
• Taitorakennerekisteri sisältää myös puretut ja käytöstä poistetut sillat. Tämän osion luvut on rajattu käytössä oleviin siltoihin, ellei toisin mainita.
• Sama sillan nimi toistuu Suomessa monta kertaa — "Huikun silta" löytyy sekä Hailuodosta että Kauhajoelta. Rekisteritunnus (esimerkiksi V-1997) yksilöi sillan varmasti.

Työnkulku

1. Aloita suurimpien siltojen listasta, jos etsit pituus-, jänneväli- tai valmistumisvuositietoa.
2. Suunnittelet erikoiskuljetusta: tarkista sekä painorajoitukset että alikulkukorkeudet, ja vahvista luvut vielä Väylävirastolta.
3. Reissuun lähdössä: katso siltatyöt-sivu, joka näyttää Fintrafficin ilmoittamat käynnissä olevat siltatyöt reaaliajassa.
4. Kuntavertailu kertoo, missä siltoja on eniten — luku sisältää myös alikulkukäytävät ja risteyssillat, ei pelkkiä vesistösiltoja.